Hetken mielijohteesta hän päätti sytyttää kynttilän. Se oli violetti, syntymäpäivälahja viime vuodelta. Itse hän ei koskaan ole ostanut itselleen kynttilöitä. Siinä se nyt paloi, keskellä sohvapöytää, yksinäisenä. Hän etsi toisen samanlaisen, samasta lahjapaketista. Vielä yksi lisää, punainen, jota koristivat kimaltavat kuviot. Siitä piti pyyhkiä ensin pölyjä, glitteriä jäi kiinni sormiin. Kaksi kynttilää vielä, kaikki syntymäpäivälahjoja vuosien takaa, vanhin ehkä kuuden.

Hän katseli hetken tyytyväisenä kynttilöitä. Elävässä tulessa on jotain hypnoottista. Hän muisti viinipullon liinavaatehyllyllä ja haki sen jakkaran avustuksella. Vielä viinilasi sängyn alta ja ilta olisi täydellinen. Viinilasi haisi pahvilaatikolta, joten hän kävi huuhtomassa sen nopeasti. Hän kaatoi lasin piripintaan, vaikkei viiniä niin kuulukaan juoda. Mutta hänhän oli yksin, mitä väliä. Nopea kulaus lasista, viini maistui hyvältä. Paremmin hän ei osannut viinejä kuvailla.

Hän istui sängyllä viinilasi kädessään ja mietti, mitä sitten. Elokuva vai kirja? Hän selasi läpi tallentamansa elokuvat, katsomatta oli vain pitkiä ja vaikeita. Hän halusi jotakin hienoa ja kaunista, ei liian raskasta. Kirja siis. Ensin hieman musiikkia, Kentiä, se on sopivan tasaista ja mukavaa, ei häiritsisi lukemista. Hän otti uuden kirjan lukemattomien kirjojen kasasta, muttei avannut sitä. Hän jäi tuijottamaan viinilasin reunoihin kerääntyviä kuplia.

Täydellinen romanttinen ilta yhdelle.  Aina yhdelle. Tätäkö se tulisi olemaan koko hänen loppuelämänsä? Kauniita hetkiä, joita ei kukaan muu ole jakamassa. Vaihtoehtoina aina kirja tai elokuva. Mitä iloa on kynttilöistä, kun huoneessa on muutenkin hyvä valaistus? Niistähän irtoaa pienhiukkasia, jotka juuttuvat keuhkoihin, niin hän oli lukenut.

Yhtäkkiä hänelle tuli mieleen typerä ajatus. Hän otti pitkän kulauksen viinilasista, mutta ajatus ei jättänyt häntä rauhaan. Kynttilöitä, viiniä ja hyvää musiikkia, eikö nyt olisi hyvä hetki lähteä ja lopettaa kaikki? Yksin ja mukavasti. Syödä kaikki lääkkeet, mitä kaapeista löytyy ja huuhtoa ne alas viinillä. Hän tuijotti hämmentyneenä sormiaan viinilasin vääristävän pinnan läpi. Ei se ollut hänen ajatuksensa. Mistä se oli tullut?

Hän halusi pystyä nauttimaan illasta. Kyllähän hän piti yksinäisyydestä ja hän oli odottanut hetkeä, jolloin pääsisi aloittamaan kirjan. Hän toi silmänsä aivan lähelle lasia. Kynttilöiden liekit näkyivät kirkkaina palloina vaaleankeltaisen viinin läpi. Kent soitti melankolista musiikkiaan stereoista. Hän joi lasin kerralla tyhjäksi ja tunsi alkoholin nousevan päähän.

Hän sulki silmänsä ja yritti olla ajattelematta mitään. Se oli yllättävän vaikeaa, mutta jonkinlaiseen tyhjään tilaan hän pääsi. Ehkä se johtui viinistä, mutta hänelle tuli pehmeä olo. Sänky oli mukava ja kynttilät kauniita. Kirja lojui hänen sylissään avaamattomana. Ei hän haluaisi vielä luovuttaa. Ei hän jättänyt kirjojakaan mielellään kesken, saati sitten elämänsä. Vielä voisi tapahtua se yllättävä käänne, joka muuttaa kaiken.

Hän kaatoi lisää viiniä lasiinsa ja alkoi lukea.